On tuossa nettikolikossakin toinen puoli, joka on löytynyt (ei nyt ihan yllättäenkään) eilen ja tänään: kun ei pysty harjoittamaan hyödyttömiä verkkoaktiviteetteja, jää paljon enemmän aikaa kirjoittaa gradua. Kai tuo sanan "hyödyttömiä" käyttökin kuvastaa jonkin asteista paranemisprosessia toisinaan pakonomaisilta tuntuvista tapasurffailuista. Tiedä häntä. Ehkä pahin on vasta edessä. Joka tapauksessa on ollut vapauttavaa kirjoittaa "lahtariherrojen" ja "huligaanimurhaajien" välisestä konfliktista, kun on voinut paneutua työhön Facebookin ja sähköpostien huhuilua kuulematta. Eikä tämä yliopistolle Spark-netin vuoksi tulo nyt niin ylivoimaista ole sateettomina päivinä.
Muutenkin on ollut jotenkin enemmän ja pidemmälle eteenpäin tähyilevä olo kuin tavallisesti. Gradun valmistuminen alkaa tuntua mahdolliselta ja vieläpä jossain aikamäärässä. Tämän mystisen deadlinen jälkeisiä suunnitelmiakin on tullut hahmoteltua jo teoriatasolla niin pitkälle että jännittää. Ei niistä tämän tekstin puitteissa enempää – lisäselvityksiä seuraa jos ja kun sana tulee lihaksi. Vaikka opiskeluaika on monella tavalla elämän parasta aikaa, on helpottavaa huomata, että siitä voi päästä liikkumaan johonkin suuntaan.
Lisäksi tajusin vasta äskettäin graduni valmistuvan (ehkä, toivottavasti, luultavasti) juuri samoihin aikoihin kuin siinä käsittelemistäni tapahtumista tulee kuluneeksi 90 vuotta. Ehkä gradustani tuleekin ensi vuoden Tieto-Finlandian voittaja? Ehkä saan julkaista graduni artikkelisarjana Helsingin Sanomissa? Tai ehkä se jää pölyttymään yliopiston pääkirjaston kellarivarastoon ja Sirkkalan käytävän kaappiin, joista joku proseminaarin tai jopa pro gradun tekijä sen lainaa kopioidakseen lähdeluettelon? Ehkä nyt vain jatkan sen kirjoittamista…
2 kommenttia:
Voisitko vähän avata tietämättömälle gradusi aihetta? Vihjaukset jättivät kiinnostuneeksi.
Tutkin kolmen amerikansuomalaisen sanomalehden lukijoilleen välittämää kuvaa Suomen sisällissodasta. Kaksi niistä on sosialistisia; toinen sos.dem (Raivaaja) ja toinen änkyrä (Toveri). Kolmas lehti on kristillis-konservatiivinen Amerikan Suometar. Sensuuri- ja tiedonvälitysongelmat vaikuttivat paljon lehtien luomaan kuvaan samoin kuin varsinkin sosialistilehtien maailmanvallankumouksen odottaminen. Siinä se noin lyhykäisesti on.
Lähetä kommentti